maanantai 25. heinäkuuta 2011

Big Love

Rähmäkäpälä nousi tänään aikaisemmin sängystä kuin yleensä. Aamu meinasi heti mennä pilalle loppuneen kahvin vuoksi, mutta hetken kaappeja tongittuani löysin yhden ainokaisen teepussin.
Teenlämmitysrituaalin jälkeen keittiössä tuoksui ihana vanha tuttu teentuoksu, joka toi paljon vanhoja nuoruusajan juttuja mieleen. Mieleeni tuli ihana maalaisidylli aamulla, kostea virkistävä aamu, aamupuuro ja nokare voita ja aamutee. Mahtava nostalginen tunnelma valtasi pääni jo ihan aamusta, joten päivä on varmasti mukavampi aloittaa hyvillä muistoilla ja tuoksulla!
Taidampa siirtyä kahvin sijaan teehen!

Neljää päivää töitä ja lomani on alkava. Päässä on paljon suunnitteilla kaikkea, mutta ensimäiseksi ajattelin pitää tyttöjenillan vanhojen ystävien kanssa ja lähteä jonnekin toiselle paikkakunnalle.
 Tykkään valmistautua ja laittautua rauhassa, sovitella vaatteita, pähkäillä kenkiä ja laukkuja, lähteä kiireessä illan viettoon tyttöjen kanssa, eikä koskaan tiedä mitä illalla tapahtuu. Hauskaa on ollut joka kerta, vaikka nämä illat ovat eronneet hyvinkin paljon toisistaan.

Pohdin ystäväni kanssa eräs päivä, kuinka paljon me eroamme toisistamme tiiviissä pienessä kaveriporukassamme. Olemme kaikki aivan erilaisia luonteita ja ihmisiä, joten mikäköhän on saanut meidät pysymään yhdessä yläasteajoilta asti? Monet vanhat tuttavuudet ovat vain kadonneet johonkin ja monien kanssa ei edes moikata enää vastaantullessa. Aivan kuin toinen olisi vain unohdettu, mutta jos sinä muistat toisen luultavasti hänkin muistaa sinut vielä. Mutta miksi kumpikaan ei vain nosta kättänsä ylös ja moikkaa? Mikä se kynnys siinä on ?
Taidampa kokeilla uhmata tätä. Aion moikata jokaista vanhaa tuttuani, vaikka he eivät muka enää muistaisikaan minua. Saampahan itselleni rauhan siitä, että itse muistan. MINÄ MUISTAN HEIDÄT, sitä ei hekään voi kieltää..
Ja me ystävykset muistamme toisemme, koska jokainen meistä on tehnyt itsestään niin unohtumattomia tapauksia, täydennämme toinen toistamme ja emmekä ole täysiä, jos joku meistä puuttuu.

 Ihana kamala epilaattori kokemus, kiitti nebsukka

Näitä pieniä elämän asioita ei tarvitse enää jakaa yksin, vaan tiedän että hekin näkevät saman kuin minä ja nauravat kanssani! Big loove<3

sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Mitä ihmettä maailmalla tapahtuu?

Puistattaa lukea uutisista Norjan massamurhaajan aiheuttamista kuolemista. 
Kuinka sairas ihminen voi olla tappaessaan yli 90 ihmistä vain politiikan nimissä.
Kuinka paljon ihminen voi vihata tuntemattomia ihmisiä vain heidän omien mielipiteidensä ja suuntaumuksiensa takia? Otin heti pariin Oskon lähellä asuvaan tuttuun yhteyttä FB:n kautta. He olivat silminnähden järkyttyneitä, sillä muutamaa päivää ennen he olivat juuri käyneet keskustassa. Onneksi kenellekään heille ja heidän perheilleen ei käynyt kuinkaan, arvet ja pelko uudesta iskusta jäi silti myös lukemattomille ihmisille.
Olemmeko mekään enää turvassa pohjolassa, kun tällaista tapahtuu naapurimaissamme?


Voimia kaikille heille ja suuret surunvalitteluni kaikille perheille jotka menettivät perheenjäsenen, ystävän, veljen, siskon.. Enkeli valaiskoon menetettyjen reittiä..