Romanttinen illallinen (OR NOT)

Eilinen ilta meni Sampalla hengaillessa. Telkkarista ei tullut mitään, joten päädyin katsomaan kauniita ja rohkeita sillä seurauksella että sen sileän tein alkoi tappelu kaukosäätimestä ja lensin sohvalta lattialle taittaen käteni. Pienen tirautuksen jälkeen sain kun sainkin katsoa rauhassa ohjelmani loppuun. Päästin kuulema vaan pienet "hätätitkut" siihen väliin. Hätäitkut?? :D:D  Kyllähän se aika kuukaudesta saa aina mun mielialat heittelehtimään ja musta tulee kuulema tosi herkkä, muttei siis millään pahalla tavalla . Eli sellanen hirviö pariksi päiväksi kuukaudesta, milloin kannattaisi pysyä vaan sisällä pois ihmisten ilmoilta ja lukea adfgsda kirjoja kaikenmaailman chakroista ja voimapesäkkeistä. Kiitos, olihan tuo silti mukava kuulla pehmoversiona, kuinka kamalaksi sitä muuttuu välillä. ;)

Myöhemmin illalla päätin Sampan mieliksi kysyä, mitä hän haluaisi syödä. 

En ihan osannut odottaa isolta metalli-alan mieheltä vastaukseksi "tomaattikeittoa ja sämpylöitä." 

Kuulinko oikein, siis rahvas iso mies tahtoi tomaattilitkua ja leipää koko illan täyttäväksi ateriaksi o.O'

No, siitähän se sitten lähti.

Pehmeät ylikypsät tomaatit ovat parhaita tomaattikeittoon, mutta näillä ei olisi uskaltanut osallistua tomaattikarnevaaleihin Näillä olis saanu kamalat tuhot aikaiseksi, ne oli kivikovia

Tein ristikkäisviillot tomaatteihin koko ympärimitaltaan, jonka jälkeen käytin niitä

nopeasti kiehuvassa vedessä, tämä saa tomaatin kuoret kuoriutumaan lähes itsestään

 

 Pilkoin tomaatit pienemmiksi ja keittelin niitä pienessä määrässä vettä, tomaateista itsestään lähtee paljon nestettä, jonka takia vettä ei tarvita paljon. Lisäilin lihaliemikuution, aromisuolaa, mustapippuria, tabascoa ja valkosipulimaustetta. Soseutin keiton. Tässä vaiheessa tämä oli vielä hyvää.


JA TÄSSÄ VAIHEESSA KAIKKI MENIKIN VIKAAN:
Samppa kehuskeli syöneensä Turkissa todella hyvää tulista tomaattikeittoa. Laittaessani tämän korvan taakse muistin, että kaapissa on purkki tulisia jalopenoja. Sen enempää maistelematta pilkoin ehkä enemmän kuin  10 palaa niitä pirun tulisia pikku kikkaraisia keiton joukkoon, jonka johdosta Sampan kauhistunut ja kipristynyt ilme ruokapöydässä olisi pitänyt taltioida mun ruokareseptikirjaan tän keiton ohjeen kohdalle. Litra maitoa ehti mennä jo ennen puolta väliä lautasta, johon loppuruoka sitten jäikin syömättä minun yrittäessäni tyhjentää omaa lautasta koskemattakaan omaan maitolasiini. Huh tiukkaa teki, mutta mun ylpeyteni ei sallinut mua juomaan maitoa kakovan ukon naaman edessä tuon suussa olevan tulisen helvetin sammuttamiseksi.


Laitoin Sampan leipomaan sämpylöitä omien päässä olleiden ohjeiden mukaan, mutta jostain kumman syystä ne ei kohonneet ja jäivät kivikoviksi murikoiksi, joiden halkaisemiseen olis tarvinnut moottorisahan. Pellillinen lensi roskiin ja hävitin vaivihkaa mitään sanomatta myös todistusaineet kuivahiivapaketista parasta ennen-päiväyksellä 01.02.2010..

 En usko, että se pyytää mua enää ikinä tekemään muuta kuin lämmittämään sitä einesruokaa mikrossa tästedes. Vaikka mä jopa tarjoutuisin.

 Adios.. Amigos. 

ARVONTA