Elämässäni on käynyt nyt sellainen käänne, etten ole juuri kyennyt kirjoittamaan tai tekemään yhtään mitään. Ajatuksena on ollut kirjoittaa tänne tuntemuksia kyseisestä, mutta joka kerta kirjoittamisen aloittaessani en saa sanan sanaa päästäni ulos. Olen itkenyt niin paljon, että päähän sattuu ja ajatukset ovat ihan turtana.
Nämä muutamat päivät ovat muuttaneet elämäni täysin, kyseessä on varsinainen taitekohta, uusi luku, uusi elämä. Kahden päivän aikana olen jättänyt hyvästit poikaystävälleni, etsinyt asunnon keskustasta, saanut avaimet ja muuttoluvan, mutten voimia siirtyä eteenpäin elämässäni. Kyseessä ei ole mikä tahansa suhde, vaan liki viiden ja puolen vuoden mittainen yhteinen elämä niin ylä-ja alamäkineen, saavutuksineen ja menetyksineen. En tiedä mitä ajatella tai sanoa, en kykene muuhun kuin olemaan hiljaa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Lukijoiden elonmerkit piristävät aina! ♥