Olin tänään ulkona viettämässä vapaapäivää ystäväni kanssa ja ihan yhtäkkiä mulle jäi silmään semmoinen "valopläntti", joka ei hälventynyt ollenkaan pois näkökentästä. (jos sä katsot kirkkaaseen valoon, jää semmonen hetkeksi). Yhtäkkiä se alkoi suurentua, enkä jonkun ajan kuluttua nähnyt enää kuin puolet näkökentästä, päätä alkoi särkeä ja alkoi tulla huono olo. Lähdin äkkiä kotiin, otin buranaa ja menin lepäämään. Se oli aika jännä ajaa autoa, kun en nähnyt ollenkaan vaihdetta vaihtavaa kättä!!!! Hitto, että säikähdin, yhtäkkiä mun oikea käteni alkoi sitten puutumaankin ja kihelmöimään, eikä mikään liikuttelu auttanut siihen. Sain varmaan jonkun paniikkikohtauksenkin, nimittäin säikähdin sitä käden puutumista ja sitä överipahaaoloa niin paljon, että itku pääsi. Onneksi yökkäilyn jälkeen olo helpotti ja pystyin syömään jotakin. Empä sen jälkeen ole viittinyt ulos lähteä, vaan olen kököttänyt sisällä koko päivän ja tarkkaillut oloani. Voin onneksi paljon paremmin ja tuo kohtaus kesti joku tunnin, kaksi.
Näitä migreenikohtauksia on tullut pienenä, mutta ei kauheasti enää aikuisiällä. Ne ovat joka kerta jotenkin niin pelottavia ja ahdistavia ja kaverin kanssa just puhuttiin, että siinä meinaa aina alkaa iskeä kunnon paniikki. Joskus mulla jopa puuroutui puhe ja ääni, kun sain tämmöisen migreenikohtauksen.
Onko ketään kärsinyt migreenistä?? Ihan näistä kohtauksista? Olisi mukava/kamala kuulla omista kokemuksistanne!
Kuvat: Joku aamusta, kun odottelin Hannaa pihalla.
Niin ja minähän olen ihan hulluna kaikkeen tähtikuvioonkin. Äiti oli ostanut mulle ihanat pehmoiset lakanat!
Pari kuvaa myös mun tänään niin kauniisti käyttäytyvistä lemmikeistä! Murski ja Robsu, olkaa hyvät.
Peplum Icon |
Hahhaa! Joku kuva viime perjantaista! Oikein onnistunut ja mukava tyttöjenilta kaikenkaikkiaan, kaikilla oli hauskaa! Aamulla löhöttiin ja katsottiin piirrettyjä darramättöjen kanssa. I love it!