Odotusta

Hitto ja anteeksi heti siihen perään. Mokkula on reistaillut sen verran, etten ole juuri päässyt koneelle tekemään mitään, mutta onneksi työpaikan kone toimii taas kolmen korjaajan ja puolentoista kuukauden odottelun jälkeen. Voi jeesus tuota DNA:N väkeä!! Laskuja tulee miten sattuu ja verkot reistailee.
Anyways,  internetin koukuttamana pääsen taas tarinoimaan ja tutkailemaan maailmanmenoa (Maailmanmeno on yhtä kuin iltalehti ja facebook.. niin noloa kuin se onkin myöntää)

Yksi tosiasia: Olen joutunut aikuistumaan tässä lyhyessä ajassa niin valtavan paljon, että ihan kiukuttaa kuinka helppoa aikaisemmin on ollut.  Ennen niinkin itsestäänselvistä asioista on tullut oikeasti osa arkisia ongelmia.
Esimerkiksi yksi: Vaatteidenpesu.
Pyykinpesukoneen ollessa yhä tällä entisen elämäni herra EXÄLLÄ, jopa ihan arkisestakin pukeutumisestani on tullut yksi jokapäiväinen haaste  ja olen päässyt kokeilemaan mitä ihmeellisempiä (ja toinen toistaan noloimpia) vaate-ja asuyhdistelmiä likapyykin pakottamana..
Kaksi: Maito.
Jostain kumman syystä muuten puurnatusta ja hammasharjalla puhdistetusta kämpästä huolimatta vanhaksi mennyt paakkuinen maito on onnistunut pilaamaan monta kahvituokiota luonani.
MIKÄ IHME SIINÄ ON, meneekö aika liian nopeasti vai onko yksi litran maitotölkki vain niin kova pala tuhottavaksi yhden hengen talouteen, että tästedes vieraat saavat juoda kahvinsa mustana?!
Kolmas ja pahin; NORMAALI MELU?
Rivitalon päätykämpässä asuessani saatoin laittaa musiikit täysille jo kuuden aikaan aamulla vaaraakaan kiukkuisista tädeistä oven ulkopuolella. Keskellä yötä koirat ulvoi ja haukkui, joku kävi suihkussa ja Sonyn megatuhdit kotiteatterit jumputtavat juoksevan Vin Dieselin rintalihasten tahtiin pelkoakaan siitä, että joku saattaisi hermostua.
Täällä pienessä yksiössäni ei uskalla edes pieraista, kuin hiljaa likistäen vessassa ovi kiinni..

Mutta yksinasumisestalöytyy myös näitä hienojakin puolia; Voit liikkua alasti ja kuunnella sellaista musiikkia kuin haluat Beethoowenista Björkkiin ilman, että kukaan napisee taustalla. Ja käyttää kamalia nukkaantuneita mummokalsareita. Lisäksi kahvipaketti kestää kauemmin. Samoin hammastahna. Voit tuijottaa tuntikausia ulos ikkunasta ilman, että kukaan haukkuu sinua kyyläksi.


Melkoista juttua taas tulee, mikä taitaa johtua unenpuutteesta, pitkästä (ja rankasta :D) työpäivästä ja odotuksesta, että pääsen sulkemaan liikkeen ja ulos tyttöjen kanssa pikkulauantain yöelämään.

Hyvää keskiviikkoa kaikille, stay strong, tuned and with rocknroll

Rakkain terkuin Alexandra, yhdessä persoonassaan