Syteen tai saveen

Näitä yhteiskunnan ihmeitä hiljaa seuratessani sisälläni kalvasi tunne etten saa ääntäni koskaan kuuluviin korviin.
Pienestä tytöstä lähtien opin sulkemaan suuni nyrkin varjossa, mutta liiakseen hyssyttely sai minut räjähtämään mitä ihmeellisimmillä tavoilla. Olen herännyt tästä unesta saadessani joskus niin sanotun burnoutin ja se pysäytti minut totaalisesti miettimään tekemisiäni ja olemassaoloani. Jouduin kohtaamaan ajatuksissani jo varhaislapsuuteni muistoja ja ne saivat minut katumaan asioita, joihin olisin pystynyt vaikuttamaan, mutta en peloiltani kyennyt. Olisin voinut vaikuttaa asioihin hyvinkin suurella voimalla, jos olisin kyennyt avaamaan vain suuni.


Vaikka olen hiljaa, se ei tarkoita ettenkö ajattele ja seuraa tilannetta ja ole kokoajan ajantasalla.
Vaikka olenkin nauravainen ihminen, se ei tarkoita etteikö minulla olisi omia taisteluitani joiden kanssa painin para-aikaa. Joskus sitä ihminen sitten räjähtää mitä tavattomimmissa tilanteissa ja silloin tulee sanottua suorat sanat!

Tarpeeksi alkoholisti-sovinistipomon haukuttua, haistatin paskat ja lähdin kävelemään. Huorittelu sai loppua ja hän sai jäädä haukkumaan muita yrityksensä neitejä. Tämän jälkeen loppusilaukseksi vedin kännit ja soitin vielä perään saadakseni vielä vihoviimeisen sanan siitä mitä mieltä minä olen hänestä tämän miljoonayrityksensä johtajana.
Aamulla en tosiaan tiennyt, pitäisikö minun itkeä vai nauraa. (kavereitani se kyllä huvitti, kun olin vessassa huutanut pää punaisena.)
Toisaalta koko tapaus hävetti, mutta jossain syvällä sisimmässäni olin ylpeä siitä että olin vihdoin tämän jurassiaikakauden jälkeen saanut kostettua lähtemällä tästä tyrannin johtamasta työpaikasta ja
saatuani viimeiset jylhät sanat ;haista paska.


Joskin nyt jälkeen päin on asiaa miettinyt, en kyllä ole katunut lähtemistäni ja hymykin nousee jo huulille, kun mietin tuota viimeistä kohtaamista. Vaikka huudostani ei olisi saanut edes selvää hikan ja humalan seurauksena, olen ylpeä että tein niin. Nyt minulla on mitä ihanin työpaikka upeilla ihmisillä höystettynä, pienen pieni erikoisputiikki juuri näinkin ihanille erikoisille ihmisille.
Välillä tulee niitä hetkiä, jolloin olisi helpompi olla vain suu kiinni, mutta syteen tai saveen nimittäin näiden tapahtumien kululla muutin koko elämäni ja elämäntapani.