Kylmää kahvia ja terapiaa värikynästä

Kukkuu..

Tänään oli tosiaan vapaapäivä ja kävin eräässä asuntonäytössä aamupäivästä. Aivan ihana pieni torppa omalla lammella ja juuri rempattuna! Mutta.. Aina on mutta. Vuokraisännät asuvat 30 metrin päässä. Ei sillä, että siinä mitään pahaa olisi, mutta itseä ainakin vähän ahdistaa jos vuokraisännät asuvat niin lähellä, että voidaan moikata toisillemme keittiön ikkunasta aamukahvia keittäessä. Ei, ei, ei. Täysin luonnollisista syistä ihmisiä kuitenkin tuppaa kiinnostamaan (varsinkin oman asuntonsa asiat) että liian lähellä ollessaan helposti tulee ohimennen kyttäiltyä vähän toista. Enkä tosiaan silloin haluaisi juosta pihalla puolialasti, kun kissa on päässyt karkuun. Tai tulen kännissä kotiin ja levitän koko laukkuni kuistille etsiessäni avaimia. Tai puolison kanssa tulee riitaa ja tavaroita paiskataan boksereineen päivineen pihalle. (Olen aika äkkipikainen suuttuessani, enkä aina ihan mieti loppuun saakka tekemisiäni, oli itse jeesus, vuokraisännät tai presidentti paikalla). Suht normaaleja juttuja, mutta en silti haluaisi jakaa niitä varsinkaan semmoisen kanssa, joka vuokraa hienon asuntonsa hienostoalueelta, Huvittaa pelkkä ajatuskin, sillä ihmisiä me vaan ollaan ja kaikille sattuu välillä jotain hauskan kamalaa ja kamalan hauskaa.

Anyway, olen kuolaillut näitä ihania pitkiä neuleita, jossa on halkiot sivulla. Törmäsin kauppakeskuksessa käydessäni semmoiseen näyteikkunassa, enkä päässyt asiasta yli, joten kävin vähän testailemassa sillä seurauksella, että hurahdin täysin. Jihui!!

Ostin myös tämmösen värityslehtisen ja innostuin sitä värittelemään systerillä kahvilla ollessani. Itseasiassa uppouduin siihen niin täysin, että kahvi jäähtyi ja mumisin, kun minulle puhuttiin. Tai karjuttiin.

 Ymmärrän nyt hyvin noiden pointin, sillä värittäminen todella nollaa vähän päätä niin lapsella kuin aikuisellakin ja vie hetkeksi ajatukset pois tästä hetkestä. Kannattaa kokeilla, jos yhtään on samanlainen stressaaja kuin minä.