Tänään menen kampaajalle ystäväni "operoitavaksi", vielä ei tiedä minkälaista väriä päähän tulee :) Joku saattaa muistaakin, että haavelin vaaleammasta tukasta tovin, mutta nyt punainenkin houkuttaa.. Mwaaaah pari tuntia aikaa päättää mitä väriä haluaisin päähäni! Mutta se on varma että tumma saa siirtyä.
En tiedä mistä tämä johtuu, mutta kieltämättä olen toista päivää ollut vähän maassa, olo on ollut kipeä ja kuumeinen, mutta mittarin mukaan kuumetta ei ole, mutta ei ole puhtiakaan tehdä mitään, surullista nyt lomaa tuhlailla näin :/ Mutta kohta lähden taas liikenteeseen ja kultaakin arvokkaammat ystäväni saavat kyllä piristettyä jutuillaan :) Mikä ei paremmin oloa parantaisi kuin isot räiskyvät naurut ja hekotukset, pistaasijäätelö ja parhaiden ystävien seura :) Ja kunnon päähieronta hiustenpesun yhteydessä! Mikään ei kyllä paremmin nollaa päätä, ei mikään. Käyn välillä tällä kampaajaystävättärelläni pesemässä hiukset hieronnan kanssa, ai ai :) Kannattaa kokeilla, pelkkä pesu ei paljoa maksa, mutta piristää ja rauhoittaa mieltä sitäkin enemmän.
Käytiin Sämpyn kanssa Rosmariinissa salaatilla, sieltä saa herkuimmat kana-ja välimerensalaatit kuin mistään muualta. Ravintola on kasvispainoitteinen lukuunottamatta noita salaatteja ja siellä suositaan vihreitä arvoja. Henkilökunta on lämmin ja seinästä rapisee vähän maalia ja esillä on paljon vanhoja elementtejä, mutta tunnelma kotoisa ja kiireetön. Suosittelen kaikille omistajan vaihdoksesta huolimatta, sama lämmin porukka on ottamassa asiakkaat vastaan :) Tässä paikassa olin pitkään töissä muutama vuosi takaperin, mutta päivääkään ei tuntunut siinä välissä olevan kun käytiin moikkaamassa vanhoja kollegoita. :) Saanen esitellä legendaarisen kanasalaatin! Kanassa on mehukkuustakuu ;)
Käytiin vanhan ystäväporukan kanssa vähän nollailemassa meidän kanttispaikassa Rokkarissa. Tapasin siellä erään vanhan koulukaverinkin ja juttua riitti! Se kehä meidän ympärillä oli kyllä ihana, ilmapiiri oli sama kuin aikoinaan kokoonnuttuamme uudestaan :) Viereisen pöydän stalkkeriukko pääsi kuvaan.. Kiitos tytskyt oli mukavata! Suomikin voitti sitten ja tuuletukset olivat paikallaan.. Jonkun puhelimeen jäi kivaa todistusaineistoa meijän matameista ;)
Tapasin pitkästä aikaa erään meidän perheen "ottopojan", jonka pienen lapsen näin ensimäistä kertaa. Sieltä se tuli ja tyrkkäsi mulle tämmösen söpöliinin syliin, en tiedä miksi mutta mulla nousi lähes kyyneleet silmiin, tuntui niin epätodelliselta, kun tämmönen käärö katsoo sua syvälle silmiin ja hän on sun yhden parhaan ystävän aikaansaama ihme. Ihan kun meidän perheelle olisi tullut vauva. Meille kaikille, anteeksi J. riidoistamme ja siitä että missasin hänen ensimäiset 9kk.
