FRIDAY

Yeah! Perjantai käsillä, enkä malta odottaa että pääsen vähän nollaamaan mittareita, tuntuvat muutenkin käyneen kierroksilla tämän viikon aikana! Suon itselleni myös yhden lipun syysmarkkinoiden tivoliin ja narunvetoon! Mulla oli aina huono tuuri tommosten kanssa, mutta muistan iäti sen kun kerran lapsena sain narunvedosta tähden, joka merkitsi yhtä vapaavalintaista lelua koko puljusta. Wau! Monet olis varmaan ottaneet sen isoimman nallekarhun sieltä, mutta muistan sen kuin eilisen päivän kun kahlitsin silmäni valkoiseen karvaiseen kissapehmoleluun, jolla oli vaaleanpunainen rusetti kaulassa. Olin maailman onnellisin tyttö, kun tuurilla sainkin sen!
Nyt luultavasti vetäisin herneet nenään ja lähtisin kotiin, jos voittaisin 5e maksavasta narunvedosta ne vesipyssyn tai jättikamman. Pienenä se saattoi olla vielä jotenkin hauskaa, mutta isompana sen ymmärtää,
 että *****. Maksoin just 5€  tästä 50centin pilipalijutusta.

Anyways, illan suunnitelmat saattaa vielä muuttua, nimittäin minu rakas ystäväni tulee Espoosta "yllätysvisiitille" tänne! Tosin Nean oli pakko spoilata se, etten ehtisi lähteä Saloon.
Mut mitäs jos minä yllättäisinki hänet laittamalla pirskeet meille pystyyn. Hyvää kuoharia tai vaikka boolia, juustoja ja tuoretta leipää töistä, hengailtais mun kämpillä ja mentäis illalla vaikka tanssimaan. Oikeen parkettien partaveitsi;)

Ainiin!! Eräästä laukustani löyty jotain puntia, en tiennyt yhtään oliko ne rahanarvoisia vai edes käytössä enää, mutta kävin pankissa kysymässä ja sain niistä 31euroa! Kyseessä oli siis 25 englannin puntaa! Kiva tuuri kävi olin nimittäin ihan rahaton, ennen kuin palkka tulla tupsahti!

                                Alempana tommonen pantajuttu, millä sai hiukset kivasti! :)

                                   Hyvää viikonloppua kaikille!! Muistakaas tekin nollailla välillä!
                                                                   (Kukin tyylillään siis ;)

I looove redwine, but i hate its taste

Olen vasta viimevuosina oikeasti oppinu nauttimaan vaihtuvista vuodenajoista. Oikeastaan se johtuu ihan mun töistä, koska edetään siellä aina sesonkien mukaan minkä vuoksi meillä vaihtuu niin koristelut kuin tuotteetkin koko putiikissa aika-ajoin. Tulevan syksyn voi jo tuntea nahoissaan ja oikeasti haistaa ilmassa. Oletteko huomanneet? 

Ilma tuoksuu kirpeältä ja kylmältä. Raikkaalta. 

Ihan kun se nollais koko käydyn vuoden jotenkin. Tekee olon haikeaksi, ihan kuin koko vuosi hyvästeltäisiin. Tai no, niinhän se menee. Hansmuru aina sanoo, että syksysin sen elämä alkaa uudestaan, uudelta pöydältä.

Hansusta puheenollen tässä taas näkee kuinka kiinni me ollaan toisissamme, se nainen katosi yhdeksi päiväksi (joo. töihin.) ja mä olin jo paniikissa. Puhelimeen ei saanu yhteyttä, eikä kukaan tienny mitään. Kävin sen kotonakin "omilla avaimillani", mutta ei näkyny. Jätin lapun pöydälle, että kävin, söin jugurtit ja varastin sen tyhjät pullot sillä perusteella, että olen köyhä.

Jätin kyllä nätin laukun, mitä en raaskinut myydä kirpparilla, toivottavasti tykkää. :) Illalla se soitti, että mitä oon meuhkannu.

Tuossa ylhäällä on osa aarteista mitä löysin kirpparilta eilen äitin kanssa. Koko kasa koruja n. 3€, täysi Christina Aguileran by night tuoksu 4€ ja ihana lindexin laukku 1€! 

Kaikki ihan käyttämättömän oloisia! En ehtinyt ottaa kuvaa hajuvesistä, mitkä äiti vei; Calvin kleinin euphoria ja Escadan sunset heat keskikokoiset tuoksut TÄYSINÄ 4€ kipale! Löysin myös kasan uutukaisia vaatteita pilkkahintaan, yllätin juuri erään nuoren naisen täyttämässä pöytäänsä kirpparilla, jonka johdosta päästiin koluamaan pöydän antimet jo heti alkuunsa. Yhtäkkiä siinä pöydän ympärillä olikin sitten viisi ihmistä penkomassa parhaita päältä! Ostettiin yhteensä 30€:lla  iso läjä uutukaisia GT:n, H&M:n, lindexin ja muiden merkkien vaatteita! Kävi hyvä tsägä :) Vitsi, kun joskus löytyis sellasia viininpunasia neuleita kirpparilta. Mulla on nimittäin nuukuuskuukausi meneillään.

Liekö sitten niiden mainosten takia mitä tulvii mun sähköpostiin, joita availen mahdollisten alennuskoodien toivossa; olen ihastunut nyt totaalisesti viininpunaiseen. 

Nyt Veromodan facebook sivuille sitten ilmestyi hetki sitten tämmöinen kaunokainen mikä edesauttoi ennestään mun koukuttamista viininpunaiseen. Eikö olekin nätti!?

Ai ai.

Huomenna olisi tarkoitus lähteä Saloon viikonlopuksi viettämään kunnon rapujuhlia Tonin ja Jennyn luokse! Lauantaina siitä siskolle katsomaan koiranpentuja ja mahdollisesti jopa valitsemaan yksi joka jäisi hoiviimme.:) Ne ovat kasvaneet hirveästi kuvista päätellen, enkä malta odottaa että saan pienen tuhisevan nyytin syliin<3

P.S Glitter shop i love you.

Autumn

Menin illalla töiden jälkeen vielä Hansmurulle hengailemaan ja katsomaan uusinta James Bondia telkkarista. En jaksanut lähteä siitä enää kotiin vaan jäin yöksi, Hansu lähtikin aamusta sitten aikaisin töihin.
Tykkään siitä asunnosta paljon, vaikka se on pieni 22 neliön kokoinen yksiö ydinkeskustassa, sillä on sellainen oma taikansa ja fiiliksensä.
Se on sisustettu maalaisromantiikalla ja kaikella hempeällä, sieltä on ihana herätä kissan kehräykseen ja aurinkoon mikä paistaa ikkunoista koko päivän sisään. Istuin ikkunalaudalle aamukahville viltin kanssa ja katselin ulos viliseville kaduille haaveillen.
Kesä meni kauhean äkkiä ohi.
Muistan kun aivan keväästä istuttiin tässä minä omalla paikallani ja Hansu omallansa juoden tirskuvaa raikasta siideriä ja unelmoitiin mahtavasta tulevasta kesästä ja sen tuomista yllätyksistä. Katseltiin samoin ulos  kuin nyt ja ihasteltiin ensimäistä kuivaa plänttiä kadulla ja ohi pyyhältävää katuhiekan keräysautoa.
Fiilisteltiin, kuinka se korjas talven jälkiä pois valmistellen meitä unohtumattomaan kesään.
Nyt istun tässä haikeana katsellen ulos kuinka ihmiset on kaivelleet kellareista kaulahuivit ja paksummat takit esiin ja kesä on loppumaisillaan.
Jotenkin musta tuntuu, etten muista kesästä juuri mitään, kaikki on jotenkin mennyt ohi, ihan kuin olisin ollut unessa.
Välillä palaan takas maan pintaan ja muistan mitä kaikkea on oikeasti tapahtunut. Käänsin ihan uuden sivun elämässäni ja lähdin kohti tuntematonta Hansun käsi mun kädessä. En ois ikinä selvinnyt tästä elämänryöpystä ilman Hannaa, olen sille suuren kiitollisuuden velassa. Kiitos Hanna-Kaisa!

Syksysin sitä alkaa jotenkin pohtimaan kulunutta vuotta ja kaikkea sitä mitä on tapahtunut. Musta tuntuu ettei mitään olis tapahtunut, mutta kun alkaa ihan kaivamaan kaikkea esille, en tajua miten olen ylipäätänsä pysynyt kaikessa mukana. Ihan hullua. En ole pysynyt paikallani juuri hetkeäkään.

Mulla oli aamulla aikaa pohtia yksinäni näitä ja lähdin pienen siivoushetken jälkeen Sanam kampaamoon moikkamaan vanhaa ystävää. Siinä hetken päiviteltyä kuontalon kuntoa, lässähtäneitä hiuksia ja sitä kuinka tarvisi vähän jotain uutta potkua kaikkeen, siinä hetken mielijohteesta leikattiin mulle sitten otsatukka!

Ennen

Ja nyt!

Kyllä mua alkuun vähän epäilytti, mutta oli pakko saada joku pieni piristysruiske tän ihme kaamoksen keskelle.  Kyllä se ehkä kasvaa vielä takaisinkin, ellen ole repinyt jo kaikkea tukkaa pois päästä. Alkukirpaisun jälkeen alan viihtyä jo tässä! Ja oikeasti se pienikin vaihtelu virkistää! Nyt on jotenkin kivempi pitää hiuksia kiinnikin.

Mitäs mieltä te olette? Pitkä vai pätkä? ;)

Illalla kaverin pubiin Hansun kanssa rentoutumaan reggaen tahtiin :)

Where did u go, sunshine?

Nyt voin jakaa teille sen SUUREN SALAISUUDEN....SEN mitä kaikki ihmiset ympäri maailmaa havittelevat monien epäonnistuessa. Sain kuulla sen ystävältäni, annan sen nyt teille ja te voitte sitten jakaa sitä eteenpäin, jotta saataisiin koko maailman kansasta joskus vielä onnellisempi ja koko mestasta parempi paikka elää.. Sain salaisen reseptin...Onnellisuuden reseptin. Se on hyvin helppo ja yksinkertainen, mutta siitäkin huolimatta hyvin vaikea toteuttaa, ellei pysähdy ihan ajattelemaan. Pysähtykää lukemaan hetkeksi ja alkakaa tehdä onnea reseptin ohjeiden mukaan. Minua tämä liikutti :')

Syksyn pimeät illat ja kylmyys ovat alkaneet tehdä tepposia ja mun mieliala ailahtelee ihan järkyttävästi 

(Tosin voimme syyttää myös PMS:sää...) Näitä pitkiä työvuorojakin on kertynyt paljon, mikä kieltämättä vähän verottaa vapaa-aikaa, kun yritän nukkua torkkuja milloin ehdin. Olin eilen siis hirvittävän väsynyt, alakuloinen ja jotenkin pahantuulinen ja itkeskelin milloin mitäkin loukkuun jäänyttä kissan pentua telkkarissa tai kattilan pohjalle polttamaani ruskeakastiketta. 

Sitten saatoin nauraa hillittömästi jollekin ihan typerälle "hauskalle" kotivideolle ja kohta taas vollottaa myrkkyomenan syöneen Lumikin takia. WTF?  Vaikka mua nyt naurattaa, voi herrajumala mitä se ukko on saanut tuta kestää eilen mun mielialavaihteluiden myötä. Mikä minua vaivaa???  Onneksi iltaa kohden oloni parani, kun adonikseni syötti mulle karkkia ja piti hyvänä kamalasta möksmöks päivästäni huolimatta. 

Nyt jälkeenpäin ajatellen, mulla on vähän huono omatunto, että miten mä nyt sillanen olin ja edes miksi????Nyt ylemmät reseptit kouraan ja aletaan vaivaamaan sitä onnea ja sitä saa tulla paljon! Koitan keksiä illaksi jotain kivaa ja vähän paikkailla eilistä käyttäytymistäni.. Miten olisi mansikoita ja kermavaahtoa, hieronta ja hyvä actionpätkä? Voisin tehdä myös jotain hyvää ruokaa..:)

Kävin aamulla Sanamin kampaamossa kaunistautumassa ja laittamassa tukkaa. Sämpyllä on maailman parhain suoristusrauta siellä, mutta en koskaan muista katsoa sen merkkiä. Sillä saa tukan kuin tukan niin nätiksi vähällä hiusten rääkkäämisellä!  Lopputulos on aina silkkinen ja kaunis. :)

Pesin siinä samalla sitten Sämpyn tukan ja laitoin jotain värijuttua sinne. No empä tajunnut laittaa hanskoja käteen, kun luulin sitä ihan vain hoitoaineeksi ja nyt mun kädet näyttää siltä, että oisin murhannu jonkun paljain käsin. ( just saatiin juttu kulkemaan positiivisempaan suuntaan) Haha.. 

Nyt ulkona pauhaa vesisade ja ukkostaa, IHANAA!!! Ukkosilma ja kunnon rankkasade ovat mahtavia, vaikka silloin yleensä linnottaudutaan sisälle... Lämpimän kaakaon ja hyvän leffan pariin.. Kullankainaloon.. ja sieltä voi kuunnella raivoavaa ukkosta ja veden lotinaa..... Mwaaaaaaah. <3Oispa jo ilta.

Ja hei, mitä aikasemmin puhuin mun surkeempaakin surkeemmasta kamerasta, en näytä yhtään itseltäni tässäkään :D:D 

Paitis,housut&laukku; Gina tricot, kännykkäpussukka&toppi;H&M, korut;kirppis

                               

 Voimia tulevaan syksyyn mikäli lisävoimia tarvitsette! 

Mulle valon väheneminen on aina rankka paikka, mutta eiköhän selvitä positiivilla ajatuksilla ja rakkaudella......... <3 Hyvää viikonalkua kaikille!

Good morning, i survined

Selvisin kuin selvisinkin eilisestä pitkästä työpäivästä (15h!) ja nukahdin kuin lyhtypylväs heti suihkun jälkeen illalla. Märkätukkaisena sänkyynnukahtaneena mun hiukset olivat kuin linnunpelättimellä ja suoristusrautakin oli jäänyt kaverille.  Ei auttanut muu kuin laittaa hattu päähän, kun lähdin aamusta taas töihin.  
Työn jälkeen kyllä pyhitän koko päivän levolle, rentoutumiselle ja ystäväterapialle. Elikkä luvassa kirppiskiertelyä, hyvää ruokaa ja pitkiä syvällisiä ja ei niin syvällisiä keskusteluja parhaan ystäväni kanssa ja illalla vielä hyvä leffa susupalojen ohella. Wau, kuulostaapa hyvältä!

Olen tässä parisen viikkoa pohtinyt, harkinnut ja päättänyt sijoittaa ihan oikeaan digijärkkäriin nyt seuraavana palkkapäivänä, koska nämä mun iphonen ja vanhemman kameran kuvat on todella surkeita ja alkaneet ärsyttää!!. :( On harmittanut monta kertaa, kun olen ehtinyt napata kuvia jonkun hyvän tilanteen sattuessa, mutta kamera onkin "heilahtanut" tai kuva muuten vain epätarkka ja sumea täynnä vääristymiä. En tiedä kameroista juuri mitään, mutta ajattelin kysäistä eräältä media-assistenttiystävältäni apua kameran valinnassa, tosin halvimmasta päästä aloitellaan.. Toisaalta tekisi mieli ostaa käytetty halvemmalla hinnalla, mutta sitä ei koskaan tiedä loppupeleissä mitä sieltä sit tulee ja uusissa on ainakin takuuta, jos satun tunaroimaan jo heti alkuunsa. Josko sitä saisi niitä ihan oikeita hienoja kuvia tänne teidän nähtäväksi :)

                            I wish lovely day to you all!

-Alex :)

                                                         

KÄÄÄÄÄÄÄÄÄK!

Huomenta!
On näköjään pyöriny euron kuvat taas silmissä eilen kun lupauduin erääseen taakkaan sen enempää ajattelematta.
Olin kahlittu lupaukseeni sillä sekunnilla siinä vaiheessa kun hiljaa totesin työkaverilleni;
" Joo, kai mä ehkä voisin tehdä sun vuoros, että pääset ulos perjantaina."
Se oli siinä. Ei auttanu itkut enää. Nyt 15h työpäivä edessä kiireisenä lauantaina.
Eli klo 6.00-21.00 megavuoro.
Kyllä ihminen voi rahanahne olla, muttei tyhmä! Empä tajunnut viikonpäivistäkään mitään, nyt on edessä hurja lauantairysä ja minä yksin täällä. Onneksi ehdin istahtaa hetkeksi ennen kuin avaan ovet tuolle susilaumalle, meitä erottaa ainoastaan rullaovet, jotka hiljaa kohta aukenevat.... KÄÄÄÄÄÄK!!

No, valmistaudun tulevaan ison sämpylän ja ison kahvikupillisen kera. Lycka till ! Tai jotain.

Oh * its monday

Päivä on siunattu hyvällä rainbown pussi-herkkusienikeitolla ja sämpylällä. Täyttävää, vähäkalorista (25kcl/pss) ja ennenkaikkea halpaa! Tästä tulee mun hittiruoka pahojen päivien varalle. :)

Ja hei muuten, aamu on soiteltu kouluihin ja ja tiedusteltu vapaita paikkoja kauneudenhoidon eli kosmetologin perustutkinnoista! Jään odottelemaan tilanneselvittelyä ja sähköpostiin pitäisi tulla ilmoitus mahdollisista vapaista paikoista, joihin voisin ilmoittautua ja aloittaa koulun heti!
Olen pitkään haaveillut vaihtavani alaa kokonaan ihan uudelle alueelle, mikä on jännittävää ja oikeastaan aika helvetin pelottavaakin.
Kuka nykypäivänä lähtee vakituisesta, hyväpalkkaisesta, mukavan työporukan ja ilmapiirin omaavasta työpaikasta?? Pelottavampaa tässä on se, että hakijoita nykyiselle työpaikalleni tulee olemaan varmasti paljon lähtöni jälkeen, joten suunnitelma takaisinpaluusta asioiden mahdollisesti jopa epäonnistuessa ei ole mahdollista.

Mutta minun on päästävä pois täältä ja joskus riskejä on otettava senkin uhalla, että kaikki voi hajota palasiksi. On kyse sitten, työpaikasta, koulusta, rakkaudesta, mammonasta.. Minä itse olen kaikesta mukavasta ja ihanasta huolimatta ahdistunut ja pysähtynyt paikoilleni ja yritän jatkuvasti paikata tuota jatkuvalla menemisellä, vaikkei puhtia oikeasti ole enää. Olen jäänyt yhä junnaamaan paikoilleni muutosta ja parisuhteesta lähtemisestä huolimatta. Kuulostaa varmaan kliseeajatukselta, mutta tuntuu että siellä jossain voisi olla mulle ihan uusi maailma uusine mahdollisuuksineen joihin mun pitää tarttua ottamalla ensimäinen askel; lähtemällä kokonaan pois entisestä. Toinen jalka on jo puoliksi ulkona, mutta tämä työpaikka pitää minut vielä täällä hiton tuppukylässä.

Eniweis, nyt pitää lopettaa märehtiminen ja luottaa vaan vaistoihinsa. Asiat tapahtuu, jos on tapahtuakseen!
Toivottavasti tuo sadekin loppuu pian, että jaksan lähteä koiran kanssa pitkälle lenkille. (sade kun tuppaa olemaan melko hyvä tekosyy sisälle jäämiseen;)

Loppuilta vuodatetaan sitten kyyneliä lämpimässä kainalossa, kun tulee P.S I love you- leffa.
Se on ihana!!!! <3 Hyvää viikonalkua kaikille!