Jotain sinistä

Huomenta! Oltiin Nean kanssa viettämässä vähän aikaa Leppävaarassa ja käytiin Sellossa kiertelemässä kauppoja. Vitsi, että rakastan vierailla muissa kaupungeissa, mistä huokuu jotenkin vaan niin erilainen hierarkia, mitä omasta käpykylästä löytyy. Viihdyn hyvin ihmisten keskellä ja toivoisin joskun pääseväni asumaankin johonkin pääkaupunkiseudulle "ihmisten ilmoille". Siellä on niin helppoa tutustua uusiin ihmisiin ja saa olla erilainen kukin omalla tavallaan, niin ulkoa kuin sisältäkin. Eihän meitä normaaleja ihmisiä ole olemassakaan, vain erilaisia.

Bongasin jätskibaarista mun ehdotonta lempparia pistaasijäätelöä joten oli pakko istahtaa alas ja nauttia kesän yhdestä parhaasta antimesta... Gaaaaaah.. Ja se kirsikka-valkosuklaajätski näytti myös käsittämättömän hyvältä, harmittaa etten maistanut sitäkin.. (Ja sitten se itkee taas kun kesäkiloja on kertynyt, ahne)
Aika meni hirmuisen äkkiä ja se tuli ihan yllätyksenä kun ostoskeskus ilmoitti sulkevansa ovet viiden minuutin päästä... WTF.  Mun Nebukan kanssa on vaan aina niin mukava ja hauska viettää aikaa tekemättä mitään sen erityisempää. Tosin erityisen hyvä se on toimimaan mentorina ja makutuomarina ja herättänyt mut monen monta kertaa ale-myyntien tuomasta transsista ja estänyt mua ostamasta jotain hirveää pa........ jonka olen sitten jälkeenpäin tajunnut :D

Päivän väri oli sininen satiinisessa vetoketjulla koristellussa paidassa, joka on Janina frostellin tuotantoa. :)

 

Karkkikaupan kautta kotiin! Eläköön läskeily!