Iloinen iltapäivä

Heipsan!
Eikös kohta ole kevät, näin äsken joutsenia lentävän autoni yli sekä tänä aamuna jotkut lintuset lauloi pihalla kuin viimeistä päivää. Ajelin kaupungilla ja näin monia kaivaneen moottoripyöränsä ulos tallista ja kaasuttelevan talven aikana seisoneita moottoreitaan. Haistoin palaneen karstan ja bongasin maasta paljon kuivia asfalttiläikkiä.. Nälkäni keväänmerkeistä kasvoi kokoajan. Tämä vuoden alku on ollut minulle kova paikka, mutta tänään hiljennyin hetkeksi vain olemaan ja nauttimaan.  Kaivoin jopa valkoiset lenkkarini kaapista ja painuin ulos paistattelemaan!

Olemme siis selvinneet tästä ehkä kaikkien aikojen "lyhimmästä" mutta kumminkin synkästä talvesta ja oloni tuntuu sen enempää syyttä suotta onnellisemmalta kuin pitkään aikaan.
 

 Paita / Boy london

Käytiin ensimäistä kertaa tänä vuonna pirtelöllä ja jätettiin suosiolla auto jonnekin pidemmälle, sillä ulkona oli niin kaunis keväinen sää ja kuiva hiekka kenkien alla tuntui jotenkin hyvältä. Kävely teki hyvää.
Kaikki ihmiset tuntuivat oikein hohkaavan intoa tulevasta keväästä ja se näkyi joka paikassa. Autoilijat hymyilivät, antoivat tietä ja vilkuttivat, siirsivät autonsa jopa pois heti tankkauspisteeltä tankattuaan, että seuraava pääsi jo tankkaamaan ennen kuin aikaisempi meni maksamaan. Sain alennuksen ruokaostoksista ilman s-etukorttia ihanan myyjän ansiosta ja ohikulkija nosti maahan pudonneen huivini juosten perääni.  Koukkaisin äkkiä autolla mutkan, kun huomasin vesilätäkön tienvieressä. Näin kuinka äiti ja lapsi kiittivät vilkuttaen kun en kastellut heitä. Ensimäistä kertaa pitkään aikaan pieni kaupunkimme näytti hetken niin kauniilta ja onnelliselta. Kaupungin suuret itsemurha- ja huumetilastot katosivat hetkeksi unholaan. Kumpa kaikilla olisi joskus ollut mahdollisuus nähdä kaupunki samoin kuin minä näin tänään.

Päivä oli lämminhenkinen ja ihana, vaikka kaipasin tänään edesmenneitä ystäviäni erityisen paljon.