Beware

Huomenta!

Lähden kohta töihin ja illalla pitäis sumplia jotain meininkiä. Sain yhtäkkiä taas kunnon asuntoinspistä ja meinaan vähän tuunailla makkaria, kun löydän sopivat vermeet! :) Ja perhana, korvaa hieman särkee.. Toivottavasti tragus ei ole tulehtunut. En ole koskenut tai näplännyt sitä muuten kuin puhdistanut hellästi veden kanssa. Lävistyksestä on viikko, mutta ei se näin kipeä ollut missään vaiheessa. Ei se tosin punainenkaan ole eikä siihen kuumota, mutta nukkumaan mentäessä on alkanut vähän särkemään. Mä muutenkin nukun niiiiiiiiin hyvin, että tuo yhtään auta asiaa entisestään. Viime yöt on tullutkin vähän pyörittyä sängyssä 360' astetta jatkuvalla syötöllä. Tatska sen sijaan on parantunut hyvin! Otin tommosen tekstin reiteen sillä se muistuttaa siitä että ei kannata aina kurkottaa aidan toiselle puolelle ja pitäisi muistaa ja arvostaa sitä mitä tällä hetkellä elämässä on.  Hyvin usein kun unohtaa arvostaa sitä sen hetkistä elämäänsä ja toivoo aina vaan parempaa, tuppaa tulemaan jotain aivan muuta tilalle kuin sitä mitä toivoi, ne varjopuolet. Mä olen helposti tyytymätön omaan elämääni ja kuvittelen ettei mulla välillä ole mitään ja toivon kuuta taivaalta. Mutta sitten kun jotain tapahtuu ja elämä muuttuu, tulee sitä vanhaa ikävä ja vasta sitten sitä alkaa arvostaa todenteolla. En osaa selittää, sillä ajattelen tuon aika monimutkaisella ja syvällisellä tavalla. Otin sen kuitenkin varoitukseksi itselleni, etten toivoisi liikaa elämältä ja osaisin arvostaa sitä mitä minulla on.

Mun tämän hetkinen lempikombo; gt neule ja nahkatakki. Uutta mekkoakin vähän pilkistää siinä :)