Love

Käytiin eilen ensimäistä kertaa Sampan äidin ja hänen miesystävän luona syömässä.  Mitään ei oltu suunniteltu etukäteen, he vain soittivat, että tullaanko syömään. Eihän tuon nyt pitäisi sen kummempaa olla, tosin mun sydän pomppasi ja oikeasti aloin valmistautumaan kuin linnanjuhliin olisin menossa. Minulle on todella tärkeää antaa hyvä ensivaikutelma, nimittäin ensimäisenä kahtena sekuntina uuden ihmisen tavatessaan syntyy toisen luoma ensivaikutelma, josta on todella vaikea enää irroittautua. (Tästä on lukuisia tieteellisiä todisteita, joihin jouduimme perehtymäään koulun tunneilla! :D Siellä nostettiin aina esiin ensivaikutelman tärkeys esimerkiksi uusia työpaikkoja tai vuokra-.asuntoa etsiessä ja tietenkin näihin tutkimuksiin vedoten.) Samulin äidin olen tavannut, mutta en hänen miestään, enkä tällaisissa merkeissä. Siis äidin miestä.....

Samppa ihmetteli, että mitä tuo nainen tekee, kun aloin kihartamaan tukkaa ja sain totaali itkupotkuraivarin vaatekaapissa, minkä jälkeen koko huusholli oli sen näköinen että täynnä pyykkiä oleva pesukone olisi tehnyt tenät ja räjähtänyt keskelle olkkaria heittäen vaatemyttyjä jokapuolelle.
"ME MENNÄÄN VAAN SINNE SYÖMÄÄN, HALOO. LOPETA!!"

Kyllähän minua nyt jännitti. Päädyin perusvaatteisiin vähäisin koruin ja tukka roikkui vapaana olkapäillä. Otin mukaani töistä saamani joulukäpykakun ja lähdettiin.

Talo oli nätti keltainen puutalo, jota ympäröi korkeat pensasaidat. Varmasti monen monta kymmentä vuotta vanha puutalo sivummalla keskustasta poissa kaupungin melskeestä.   Pidän paljon vanhoista taloista, ne ovat niin paljon kodikkaampia ja tutumpia kuin uudet tämän vuosikymmenen talot. Pidän natisevista lattialaudoista, rapistuneista maaleista ja puhumattakaan itselämmitettävästä saunasta!

Pöytä oli katettu niin kauniisti ja hyvä ruoantuoksu tuli vastaan jo heti ovella. Vanhemmat olivat todella mukavia, vähän viiniä juoneita ja hauskoja. Minulla oli heti todella kotoisa ja lämmin olo, eikä ollut kiire mihinkään. Se oli varsin ihanaa, sai vain olla. 

Syötiin mummon lohikeittoa, vuoden ensimäistä kinkkua ja muita herkkuja, söin itseni ihan ähkyksi. Ruoan jälkeen käytiin labradorinoutajan kanssa ulkona ja juotiin kakkukahvit, juteltiin paljon.. Tämän jälkeen kaikki vetäytyi ruokakoomassa löhöömään olohuoneeseen BB-24/7 pariin :D Olisin voinut nukahtaa siihen pehmoiselle sohvalle!  Oli todella mukavaa, Samppakin sanoi että ihan kuin olisi joulu.
 Oltiin siellä iltaan asti ja kun tultiin minun luokse, Samppa kysyi äkisti että mikä päivä tänään on?? Vastasin, että no ensimäinen. Miksi? 

-Meillä tuli tänään 4 kuukautta täyteen ;).

 AAAAAAAAAW! <3  "Miten se nyt saattoi muistaa kun minäkään en muistanut?!"
Meillä oli ihana lauantai-ilta joka vietettiin yhdessä ihan vain minun luona kahdestaan. Täydellinen "kuukautispäivä" ......:) niin siis että tuli taas kuukausi täyteen!

Illemmalla Sampan äidiltä tuli viesti

"Alexandra on ihana."

Se lämmitti hirmuisesti. <3