Nousin itsekin siinä ylös ja vietettiin ihana seesteinen aamu toistemme sylissä aamupuuron ja hedelmälautasen tuoksussa. Se oli ihanaa ja aivan erilainen aamu, mihin olen tottunut. Kunnon aamupala aamun sarastaessa ja kynttilän palaessa oli rentouttavaa ja leppoisaa! Vietettiin päivä Samulin äidin ja hänen miehensä luona syöden herkkuruokaa ja höpisten juttuja. Huomasin tuijottavani Samulia vain ajatuksissani silmät kiiluen, enkä edes kuullut enää mistä hän puhui. Mulla on ollut niin kauhea ikävä, etten vieläkään tohdi uskoa että siinä se nyt on!
Eilen haettiin siis Samppa ja Manu Upiniemestä, mentiin sen verran aikaisin että jäätiin jonnekin Kirkkonummelle viettämään aikaa ja kahvittelemaan Hansmurun kanssa. En ole ennen käynyt siellä, mutta tulipa senkin paikan herkkucroissantit maistettua! :)
Odoteltiin poikia varmaan tunti siellä porteilla ja tuntu oikeasti että mun sydän pomppasee kohta ulos rinnasta. Aina kun joku maastopukuinen meni ohi, sain oikeasti sätkyn! Viimein ja varmaan viimeisenäkin sieltä kaksikko sitten saapui, nousin ylös autosta ja Samuli nappasi mut heti syliinsä ja suukotti, multa meinasi lähteä jalat alta. Mikään pusu koskaan elämässäni ei ole tuntunut niin hyvältä ja taianomaiselta! En voinut muuta kuin sulkea silmäni ja nojautua niihin vahvoihin käsivarsiin ja suukottaa takaisin <3 En unohda sitä hetkeä koskaan!
Loppuillan ja oikeastaan tämänkin päivän olen vain töllännyt Samulia, niin paljon hän on ehtinyt muuttua parissa viikossa että tuntuu ihan epätodelliselta. Mutta ihanalta.
 |
| Haha kulta muokkas ihan itte! :D |
 |
| Samulin puolfaija on rento tyyppi :D |
Näihin herkkuihin sietää lopetella! ;)
Voi kun oli ihana postaus, oli kiva lukea! :)
VastaaPoistaHaha, mä oon ollu ihan pilvilinnoissa kokoviikonlopun ja se näkyy vähän kaikessa mitä teen :D Kiitos, ihana!
Poista