Tassunjälkiä sydämessä

Aion taas paasata näistä tärkeistä pienistä yhteisöstä, jotka omalla vapaa-ajallaan omien töidensä lomassa auttavat vähäosaisempia. Haluaisin jälleen muistuttaa, että pienillä teoilla voi auttaa suuresti itsenäisiä ja vapaaehtoistyötä tekeviä järjestöjä kuten Rekku Rescue ry, Pelastetaan koirat ry ja tietenkin ihan näitä ihmisillekin tarjoitettuja palveluita. Tosin eläimille suunnatut jäävät paljon jälkeen ihmisille tarkoitetuista järjestöistä, monet kun eivät eläimistä välitä sen enempää tai he mielummin laittavat rahansa mm. ulkomaiden vähäosaisten palveluihin. Olen aika skeptinen näihin nälänhätä-rahastoihin, monessa maassa (jopa Euroopassa) tuli ilmi että vain murto-osa lahjoitetuista rahoista tosiaan päätyy näiden köyhien auttamiseksi. Suurin raha vain"hukkuu" jonnekin rajalle eli luultavasti ahneiden kuriirien taskuihin ja loma-asuntoihin. Oletteko koskaan nähnyt vastinetta lahjoittamillenne rahoille, muuta kuin "yhden rakennetun kaivon" kylälle? Nyt tosiaan puhutaan miljoonista, minkä ihmiset kukkarostaan antavat, eikä juuri muutosta entiseen ole näkynyt edes vuosikymmenten lomassa.

Kotimaiset eläinten auttamiseen erikoistuneet järjestöt ovat laittaneet paljon omaa rahaansa, vapaa-aikaansa ja itsensä likoon auttaakseen ihmisten hylkäämiä eläimiä. Voit auttaa näytä järjestöjä pienillä lahjoituksilla, leluilla, vilteillä, eläintenruoalla jne jne jne. Kaikesta pienestäkin lahjoituksesta on suuri hyöty ja apu.

 

Minut opetettiin pienestä pitäen kunnioittamaan ja rakastamaan eläimiä, kasvoin niiden parissa ja en osaisi elää ilman koiran seuraa. Koirani Robi on tosiaan tehnyt kodistani kodin, enkä tkoskaan tunne kotona oloani yksinäiseksi. Herra on vallan mainio ja fiksu seuralainen! Illalla töistä tullessani ja sohvalle lysähtäessäni, Robi tulee ja kiskoo sukat ja housut pois jalasta ja voin vain loikoilla ja levätä sohvalla Herra kainalossa :-)
Viime syksystä olemme etsineet yhdessä Rekku Rescue Ry:n kanssa kaveria Robsulle ja viimein tärppäsi. Tämä kaunis saksanpaimenkoira-taustainen tyttö takavarikoitiin Virossa pentutehtailun seurauksena ja hän saapui Suomeen toissapäivänä.
Kotini on täynnä vilskettä ja vilinää, enkä juuri ole nukkunut pariin yöhön kun nämä kaksi ovat painineet keskenään ja neiti on todellinen yökyöpeli.. Nimeksi tuli Xena XL. (Kuvista se ei näy, kuinka valtava maha sillä on verrattuna muuhun kroppaan, siitä lisänimi XL :D)

          

Robi ja Xena ystävystyivät heti.. :-)

                                          

                                            P.S Tiistai-illan rento päivänasu.. Palaillaan illalla!